Ellun koulutus ja kuulumisia

Viime viikot on menneet aika rennosti, ollaan pidetty vähän taukoa treeneistä ja nautittu elämästämme lenkkipoluill ja leikkihetkien parissa. Kohta palatan taas harrastusten pariin, jäljestyskautta odotellaan innolla!

Oltiin pari viikkoa sitten Elina Jänesniemen tokokoulutuksessa. Paljon hyviä neuvoja saatiin matkaan ja paljon hyviä pointteja tuli myös muita harjoituskoirakkoja seuratessa. Jaska yllätti taas kuuliaisuudellaan, olen kai liian tottunut Räyhän vilkkaaseen olemukseen.

Parin kuukauden sisällä meillä onkin ihan hyvään tahtiin päiväkoulutuksia. Parin viikon päästä on taas russeleille suunnattu koulutus Vantaalla jonne menen Jaskan kanssa, siitä kaksi viikkoa eteenpäin Ellun tokokoulutus, johon osallistutaan myös Jaskan kanssa.

Huhtikuun lopulla taasen tehdä Räyhän kanssa hypyn tuntemattomaan, suunnataan yhden päivän agilitykurssille. Blogin seuraajat saattavat tietää, että Räyhä kuumuu uskomattomiin lukemiin, mutta Elina lupasi ottaa myöskin vähän kuumemman koiran kurssille, sillä Räyhässä on paljon potenttiaalia ja en aio heittää sen kanssa hanskoja tiskiin.

Joku saattaa huomata, että Sisu on tippunut harrastusten parista yllättäen pois. Neiti jää nimittäin mammalomalle, pentuja on toivottavasti luvassa toukokuun lopulla. En ollut aikeissa astuttaa Sisua vielä, vaan keskittyä ensin treenaamaan, mutta Turun näyttelyssä törmäsin erääseen hurmaavaan russeliherraan joka vei sydämeni mennessään. Uros oli myös rakennellisesti täydellinen Sisulle, sillä uros on matala, voimakasluustoinen ja sillä on vahva pää, sekä tietty luonne täyttä kultaa :). Nyt on myös sopiva väli omistaa aikaa pennuille, sillä ensi vuonna toivottavasti juhlistamme hevosvarsan syntymää ja seuraavana kesänä kuuntelemme mahdollisesti vaskikellojen soittoa.

Sanoin jo itselleni urosta etsiessä, että uroksen täytyy kolahtaa ja kovaa, ajattelinkin ettei sellaista urosta löydy ihan heti. Unohtamatta terveyttä, sukua ja rakenteellista sopivuutta yms. tärkeitä seikkoja, mutta tärkeää on myös ensivaikutelma. Nartulle tulee mielestäni valita uros, joka täydentää nartun puitteita ja toisin päin, mutta oma mielipiteeni on silti se, että vaikka uros olisi kuinka menestynyt näyttelykehissä ja kuinka "pop" hyvänsä, uroksen valinnassa tulee luottaa myös siihen "wau"-kertoimeen. Jos näen uroksen joka on sopiva partnaeri nartulleni niin tiedän sen heti. Se nauliutuu silmiini ja saa sydämmen tykyttämään, wau mikä uros! Sisulle valitun uroksen kohdalla kävi juuri näin. Meinasin pyörtyä kehän laidalle, kun näin komean sulhaspojan.

Tietysti tajusin heti juoksujen alettua, ettei ole yksiäkään näyttelyitä johon Sisulle turvallisesti ja mukavasti ehdittäisiin ennen synnytystä, joten näyttelyt saavat odottaa, kunnes pennut on lentäneet pesästä. Sisu on kuitenkin rakenteeltaan sopusuhtainen ja liikkuu kauniisti, joten näyttelyistä olisikin haettu laatumaininta vain pentuvälitystä ajatellen sillä onhan mulla toki itselläni silmät päässä ja osaan itse arvoida nartun rakenteellisen potentiaalin. Rakennekirjallisuuden, artikkeleiden ja kurssien ahmiminen ei ole toivottavasti siis mennyt hukkaan :).

Näyttelytuloksen puuttumisen takia joudutaan kategoriaan "Yhdistelmät, jotka eivät kaikilta osin täytä jalostusvaatimuksia." Joka on tavallaan ärsyttävää, koska Sisuun koirana on panostettu paljon niin terveystietojen, että harrastusominaisuuksien tiimoilta - tullaan jatkossakin panostamaan - ja kaikilta muilta osin yhdistelmä täyttää jalostusvaatimukset erittäin hyvin ja kyseessähän on vain yhdistyksen asettamia vaatimuksia listalle pääsyyn, mutta se pirskatin näyttelytulos!

Olin puolitosissani toivonut, että Sisu aloittaisi juoksunsa kuukautta myöhemmin, että ehdittäisiin vielä Lahdessa käymään, mutta tietenkään Sisu ei poikennut rytmistään, hyvä vaan, ei yhden näyttelytuloksen takia viitsi toivoa epäsäännöllisiä juoksuja.

Laitan muutaman kuvan uroksesta ja vähän infoa pentueesta pikimmiten sekä kotisivuillemme, että tänne blogiin. En ole vielä päättänyt täytänkö tämän blogin pentujutuilla, vai aloitanko kokonaan uuden, se jää nähtäväksi. Nyt soisi myös laittaa sormet ristiin, että kennelnimeni ehtii hyväksytyksi ennen pentujen rekisteröinti-aikaa! Lähetin ensimmäisen anomuksen jo vuosi sitten, mutta se katosi postin kierteisiin. Nykyinen nimi hyväksyttiin russeliyhdistyksessä Maaliskuun alussa ja nyt se matkaa eteenpäin kennelpoliittisessa koneistossa. Jos nimi ei kuitenkaan ehdi, pentujen nimen eteen saadaan lisättyä liite jälkikäteen. Rekisteriin pennut menevät oli kennelnimi hyväksytty tai ei.

Tässä vielä pieni läpileikkaus Elinan koulutuksessa Jaskan kanssa käydyistä asioista:

Harjoitus 1 - Perusasento

- Jos ei tule tuloksia, vaihda taktiikkaa pätee hyvin meidän perusasentoon. Koitettiin uutta tekniikkaa opettaa perusasentoa vanhan sijasta. Perusasennon opetus on aina ollut mulle itselle se hankalin, mutta Ellun näyttämä tapa helpotti huomattavasti ja toimi myös muihin koiriin. Räyhä ja Sisuhan ei nolosti edes vielä perusasentoa täysin osaa. Jaska 8kk sen sijaan juuri ja juuri.

Harjoitus 2 - Luoksetulo

- Vauhtiluoksetuloja. Tehtiin aika laaja kirjo erilaisia harjoituksia ja vaihtelevuuden tavoitteena on myös saada koira ylläpitämään kiinnostuksensa harjoitukseen, sillä se ei koskaan tiedä mitä kivaa olen tällä kertaa keksinyt. Tehtiin mm. vauhtiluoksetuloja palkkaamalla jalkojen välistä, luoksetuloja selin ja vauhtipalkkauksella. Jaska oli aivan innosta pinkeänä ja ympärillä oleva häly ei kiinnostanut enäää tippaakaan. Elina sanoi myös tärkeän pointin, että näytä koiralle miksi mun luokse kannattaa tulla, se motivaattori jona toimii Jaskalla kaninkarvainen dummy.

Harjoitus 3 - Ohjatun noudon alkeet

- Tämä oli meille ihan uutta. Jaska oppi hienosti alkeet ja tästä on hyötyä kuulemma myös agilitykentällä, vasen ja oikea käskyillä siis. Hauska harjoitus, jota varmasti pihamaalla harjoitellaan myös kevään mittaan.

Harjoitus 4 - Liikkeestä seisominen

- Ensin palkattiin reaktiosta, sitten viivepalkkauksella. Jaska tajusi jutun juonen hyvin ja saatiin muutama aika hyvä seisominen, vaikkei Jaska kestä vielä kauheasti välimatkaa.

Saatiin myös hyvä vinkki Jaskan haahuiluun kentällä, ideana saada koira olemaan valppaana omista liikkeistäni, sen sijaan, että mie kyttäisin kokonaan sitä. Jos Jarmo unohtuu haistelemaan, ampaisen salamana matkaan toiseen suuntaan palkaten siitä, että Jaska lähtee perään ja tulee luokse. Jaskasta tuli paljon tarkkaavaisempi joka ei ole temppu eikä mikään, sillä kuten kaikki russelit se lukee tarkasti ohjaajansa kehonkieltä. Hyvä pointti oli myös olla säästelemättä kehuja, kun koira tekee oikein, kehunihekyttä on ollut liikkeellä yllättävän paljon ja se, että ensimmäinen palkka on aina kehu.

Kun oppisi itse vaan renotutumaan ja elätytymään täysillä, asiat ei saa mennä liian vakavaksi puurtamiseksi!

Jäi tosi hyvä ja positiivinen fiilis! Ens kuussa uudelleen!