
Tänään käytiin Räyhän kanssa ensimmäistä kertaa Nuuskulassa Sebastianin kera ja mukavaa oli! On nautinto katsoa työskentelevää koiraa ja uskokaa tai älkää, ehkä ensimmäsiä kertoja elämässään Räyhä keskittyi sataprosenttisesti! Uusi haju oli jännittävä, mutta hyvin kaveri jäljellä pysyi ja laahasujäljen päästä löytyi tuoksukas peuran koipi. Ensi kerralla siirrytään verijälkeen ja jossain vaiheessa toivottavasti ihmisjälkeäkin päästään kokeilemaan :).
Tämä taitaa nyt olla se meidän laji Räyhän kanssa, jälkitouhut on kolahtaneet kovempaa kuin mikään muu tähän mennessä Räyhän kanssa koitetuista harrastuksista. Nuuskulassa käyty kurssi antaa eväät itsenäiseen jälkiharrastukseen ja kys. paikassa järjestetään välillä myös ohjattua treeni-iltoja. Äetsän metsät pääsee hyvään käyttöön ;>.


Sisun kanssa koitetaan myös kevään aikana päästä jäljelle, mutta varmaankin tämän neidin kanssa satsataan kesällä agility-juttuihin. Ei mitenkään kovin tosissamme, mutta ehkä joskus pienenä haaveena on että Sisu pääsisi jonkun radan starttaamaan, mutta tuskin minun ohjaamanani. Kesä varmaankin vietetään ihan yleisen hauskanpidon merkeissä agi-esteiden parissa.
Mitä näyttely rintamalle kuuluu, tuskin vie Apustus (vai mikä se nyt olikaan) showhun Sisua, mahdollisesti piipahdetaan Järvenpäässä harjoitusmielessä ja seuraavat näyttelyt sitten vasta Kesäkuun lopulla. Antaa tyttösen rauhassa kasvaa ja kehittyä.
Kasvamisesta pästäänkin huteralla aasinsillalla seuraavaan aiheeseen mistä piti mainita blogissani kasvattamisesta, tai oikeastaan kennelnimestä. Olen jonkin aikaa miettinyt kennelnimen hankkimista itselleni tulevaisuutta varten, nimenomaan kaukaista tulevaisuutta varten kun minulla joskus on ne hyvät kantanartut takataskussa. Ja kun puhun tulevaisuudesta, puhun useista vuosista. On siis vielä paljon aikaa vierailla jokaisella luennolla ja kurssilla jonne rahat riittävät ja oppia paljon utta watch and learn tekniikoilla. On muuten yllättävän tehokas.
Ajattelin vain mainita asiasta näin ohimennen ettei kaveripiirini vedä kahveja väärään kurkkuun tai kaadu tuolilla keinuessaan persiilleen kun näkee minut anottavien nimien listalla Koiramme-lehdessä. Säästyn yhdeltä rasittavalta odotusprojektilta sitten kun aika on kypsä.
Eipä tässä sen kummempia turinoita tähän väliin, palataan astialle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti